Talvi on pitkän lämpimän syksyn jälkeen kiristänyt otettaan niin, että paikoin pakkaslukemat hipovat jo 40 miinus astetta. Peurat ja kauriit löysivät riittävästi mustikanvarpuja ja muuta purtavaa metsistä aina jouluun asti ja vasta nyt lumien ja pakkasten tultua aloittaneet vierailunsa riistapelloilla ja ruokintapaikoilla. Niistä kannattaakin nyt pitää todella hyvää huolta.
Ilvekset ovat tulleet lähimetsiimme jäädäkseen ja niiiden kanssa on vaan opittava elämään, vaikka syöväkin roppakaupalla huolella vaalimiamme ja ruokkimiamme kauriita ja muuta riistaa. Tätyy myös todeta, että uudentyyppistä jännittävää metsästystä on myös saatu kokea monella suunnalla tätä “Suomen tiikeriä” jahdatessa.
Kuva on otettu Metsästysseura Kuusiston Killin ruokinta-automaatilta Turun lähettyviltä.
Uus aasta on alanud
Uus aasta on alanud uute valjakutsete ja lootustega. Üks suuremaid on mure meie ulukipopulatsiooni pärast.
Plahvatuslik ilveste arvukuse suurenemine vähendab kitsede arvukust, hundid peavad põtrade vähenedes hankima söömist elumajade lähedalt. Meie põldude pärl, põldpüü, on aastaringselt kaitstud kanakulli igapäevane soe lõuna. Miks? Mis looduslik tasakaal see selline on? Rääkige teie, kes te selle eest vastutate!
Võime siiski teha midagi juba nüüd. Hoiame söötmiskohad korras, sest lund on kõrvuni aga süüa peab kusagilt saama.
Pildil eeskujulik söödasõim “Kuusiston Killin” jahimaadelt Turu lõunapoolelt.
Söödapõld Kuusistos , kuhu on külvatud vaheldumisi „LHP-riista“ ja kaera. Teisel pildil sama põld jaanuari alguses, usinalt kasutuses.
Meie näidismajandis Orivedel pandi ühel päikeselisel päeval „Monivuotista Riistalaidun- Dianaa“ rõuku. Sügisel hakati healõhnalist heina juba usinalt tuhnima. Jaanuariks olid järgi ainult vihmade tõttu jäätunud mütsid, mis kindlasti samuti varsti ära süüakse. Viimasel pildil on kitsepaar liikumas söötmiskohale. Nendes tingimustes peab iga päev tankima ja siin peame meie abiks olema. Algab ju üsas uus elu tasapisi arenema.