KOETOIMINTA

Ilman tehokasta ja tuloksellista koetoimintaa monet asiat jäävät arvailujen varaan.

Tämän syksyn hittikasvi on rehusokerijuurikas.

Perinteinen sokerijuurikas on tunnetusti aina ollut parasta, mitä hirvelle on voitu tarjota, mutta nyt löytyi ilmeisesti vielä parempi vaihtoehto. Sokerijuurikkaat voi  siis nyt tiliä vastaan kaikki lähettää tehtaalle.

Paraisilla Kuitian kartanossa kylvimme vuorotellen koneen levyisiä kaistoja rinnakkain  kumpaakin juurikaslajia. Juurikaspellon koko oli parisen hehtaaria.

Kuvassa näkyy oikealla, miten korkeampinaattista rehusokerijuurikasta on syöty, mutta vasemmalla olevaan matalampaa  varsinaista sokerijuurikasta ei tässä vaiheessa vielä lainkaan.  Tämä näkyi selvästi kaikissa kaistoissa.

Sokerijuurikkkan juuriosa kasvaa tunnetusti kokonaan maan pinnan alle ja juuren hyödyntäminen maan jäädyttyä on siksi mahdotonta. Rehusokerijuurikkaan juuri kasvaa sitävastoin pääosin maan pinnan yläpuolelleja vain pieni osa on maassa kiinni. Maan jäätyminen ei estä juuren irtoamista maasta ja hirvi tai peura voi sen kokonaan syödä.

Kuvassa maasta irtirevittyjä ja osittain syötyjä rehusokerijuurikkaita.

Siemen on pilleröityä ja kylvetään samalla koneella ja asetuksilla kuin tavanomainen sokerijuurikas.

Haluamme kulkea kehityksen kärjessä ja siksi käytämme paljon aikaa ja rahaa koetoimintaan ja tuotekehittelyyn

Kokeilemme käytännön olosuhteissa kaikki markkinoimamme tuotteet Turussa ja Kaarinassa sijaitsevilla koepelloillamme. Koekenttien pinta-ala on n 3 ha. Lisäksi järjestämme eri puolilla maata havaintokokeita uusilla riistapeltokasveilla ja lajikkeilla antamalla kiinnostuneille siemeniä kokeiltavaksi.

Ongelmia oli alkutaipaleelle paljon, sillä joskus yli kymmenen vuotta sitten emme aina itsekkään tunteneet kaikkia riistapeltokasveja. Nyt tilanne on jo parempi, sillä kokemusta on kertynyt joka vuosi lisää niin omilta kuin asiakkaidenkin pelloilta.

Taimitiheyden ja käytetyn siemenmäärän mittausta koekentällämme Turussa.

KYLVÄMINEN

Itse kylvötyö on suuri ongelma riistapeltoja perustettaessa. Siksi olemme jo usean vuoden ajan kokeilleet monenlaisia kylvökoneita ja kehitelleet menetelmää, jolla kylvö saataisiin onnistumaan paremmin. Onhan tietysti muitakin ongelmia, kuten kuivuus tai märkyys, mutta ei niilläkään ole merkitystä jos itse kylvötyö on epäonnistunut, eivätkä siemenet ole itäneet.

Nyt suosittelemme suorakylvöä ja samanaikaista glyfosaattiruiskutusta. Alla olevassa kuvassa kylvön onnistuminen näytti aivan toivottomalta, kun kaksi metriä leveällä Simulta kylvökoneella, jonka alle oli asennettu 6 suorakylvövannasta, ajettiin suoraan yli 50 vuotta vanhaan heinäpeltoon. Kuva on otettu Virossa.

Suorakylvöä vanhaan heinänurmeen kesäkuun lopulla Virossa. Maa ruiskutettiin samana päivänä glyfosaatilla. Keskimmäisessä kuvassa keskimmäisessä kaistassa oleva durra oli jo kokonaan peittänyt maan. Vasemmassa palstassa kasvaa Fasaani-Peltopyy-Dianaa ja takana vasemmalla maissi on jo miehen korkuista. Oikealla on kuva jahtiparaatista, jossa pakkasen puremasta maissista nousi lentoon kymmenkunta maastoon istutettua pyytä. Kaikissa kuvissa näkyy taustalla sama metsäsaareke.

Kuvassa suoraan vanhaan heinänurmeen kylvettyä rehunaurista. Tästä sitä on helppo syödä

Esimerkki lähes mahdottomasta suorakylvökokeesta oli kun riistapelto kylvettiin traktorin korkuiseen rikkakasvipeltoon ja hytin korkuiset koiranputket haittasivat kuljettajan ajamista. Mutta kuinkas kävi. Syksyllä pellossaa kasvoi runsaasti melkein ämpärin kokoisia rehunauriita ja lisäksi kolme komeaa peuraa sänttäsi karkuun pellosta kun tulimme tarkastuskäynnille.

UUSIA KASVILAJEJA

Vuosien varrella olemme kokeilleet myös monen uutuuskasvin viljelyä, joista muutamat ovat jo päässeet yleiseen käyttöön.

Kuvassa uutuuskasvi  sikurisalaatti, jota viljellään yleisesti Etelä-Euroopassa.

Maittavuuskokeissa on todettu, että peurat ja kauriit syövät mielellään nuoret lehdet ja koko kasvupisteen, mutta vanhat lehdet jäävät syömätt. Ikävä kyllä salaattisikuri ei kestä pakkasia, vaan ränsistyy hallaöiden jälkeen.

UUSI TARKKUUSKYLVÖKONE

Aivan uudentyyppisen suorakylvökoneen kehittely on jatkunut jo useamman vuoden ajan ja pyrimme tekemään siitä ensi kevääksi muutaman koneen koesarjan

Uudentyyppinen suorakylvövannas, joka kiinnitetään tavanomaisten kylvökoneiden alle saadaan markkinoille jo ensi kevään kylvöihin.

MAITTAVUUSKOKEET

Vuonna 2009 kokeilimme eri puolille maata sijoitettujen yhteensä yli sadan  hehtaarin alalla riistapeltokasvien maittavuutta, jossa makutuomarina oli hirvi, valkohäntäpeura ja kauris. Ammattikorkeakoulun lopputyönä thety koe oli todella haastava ja antoisa.

Kuvassa Vaasasta kotoisin oleva nuori innokas riistamies Andre Södergård. Hänen kanssaan ajelimme syksyn mittaan tuhansia kilometrejä kun kaikki pellot tarkastettiin neljään kertaan. Pellot oli sijoitettu moneen erilaiseen maastoon  Porvoon, Hangon, Tammisaaren ja Vaasan seudulla.

LANNOITUS

Vuonna 2010 perustimme eri kaalikasveille varsin mielenkiintoisen lannoituskokeen, jossa koeruuduille annostettiin 0kg , 100kg,200kg,300kg, ja 400 kg typpeä per hehtaari.

Kokeissa oli rinnan kolmea eri kasvilajia ja vertailuna rehukaali.

Aivan selvää on, niinkuin käytännönpelloiltakin on moneen kertaan voitu todetat, että ilman lannoitusta eivät kaalikasvit kasva.

100 kg typpeä per hehtaari on vähimmäisvaatimus ja suositus on 200 ha N/ha.