Riistapellon kasvinsuojelu

Kemiallinen rikkakasvitorjunta

Kemilallinen rikkakasvitorjunta kulkee käsi kädessä muokkauksen ja kylvön kanssa ja se suoritetaan seuraavasti:

1. Pelto muokataan kylvökuntoon keväällä heti kun se on mahdollista eli samanaikaisesti kun muutkin peltotyöt tehdään.

2. Muokattu maa jätetään koskemattomana odottamaan rikkakasvien itämistä ja yksivuotisten rikkakasvien annetaan kasvaa 3-4 viikon ajan. Siinä ajassa myös monivuotiset rikkakasvit, kuten juolavehnä, valvatti, ohdake ja muut ehtivät kasvaa riittävän suureksi.

3. Kesäkuun lopulla, mielellään juhannusviikolla, jonain poutaisena tyvenenä iltana pelto ruiskutetaan glyfosaattipitoisella torjunta-aineella.

4. Kylvö suoritetaan samanaikaisesti ruiskutuksen kanssa suoraan rikkaruohoiseen maahan ilman maanpinnan rikkomista, tai muokkausta.

Samanaikaisesti kun rikkakasvit kellastuvat ja kuolevat juurineen riistapeltokasvit itävät ja kasvavat suuremmaksi. Kun maata ei kylvön yhteydessä rikota uusia rikkakasveja itää vain vähän eivätkä ne enää ole esteenä riistapeltokasvien kehittymiselle.

5. Noin neljä viikkoa ruiskutuksesta ja samanaikaisesta kylvöstä rikkakasvit ovat kokonaan ruskettuneet ja riistapeltokasvit ovat päässeet hyvään kasvun alkuun ja pärjäävät hyvin tästä eteenpäin.

Mekaaninen rikkakasvitorjunta

Rikkakasvien annetaan kyntämisen ja maan muokkauksen jälkeen itää,  jonka jälkeen maa äestetään useampaan kertaan kesän kuluessa, ja kylvetään seuraavana keväänä.

Tuhohyönteistorjunta

Kirppa syö lehteen reikiä, jotka kuivuvat valkoisiksi pilkuiksi. Aluksi pilkkuja on vain muutamia, mutta muutamassa päivässä lehdessä ei ole jäljellä enää lainkaan vihreää pintaa ja taimi kuivuu ja kuolee. Jos kevät on tavallista kylmempi ja taimien kasvu hidasta kirpat hyökkäävät taimien kimppuun jo ennen kuin ne ehtivät nousta pintaan. Silloin tulee jopa mieleen, että onkohan siemen lainkaan itänyt kun ei taimia näy. Tämä voi tapahtua jopa parissa päivässä, eli juuri sinä aikana kun pellolla ei sattumalta ole lainkaan käyty.

Taimettuminen tapahtuu yleensä 4-5  päivässä, jos lämpötila on normaali. Pellolle on mentävä ensimmäisen kerran 4 päivää kylvöstä. Kun taimet ovat sirkkalehtiasteella ja kirpan puremia reikiä näkyy enemmän kuin 3 kpl/lehti on ruisku otettava heti esiin. Kun tainta varovasti koskee sormella, niin pienet mustat nimeltään tasajuovakirpat hyppäävät karkuun muutaman sentin päähän taimesta.

Kirppojen torjuntatoimiin on aina ryhdyttävä välittömästi, eikä siinä saa jahkailla päivääkään ja siksi tähän toimenpiteeseen on hyvä varautua etukäteen ja hyvissä ajoin hankittava kotiin sopivat torjunta-aineet. Suositeltavia aineita ovat Karate ja Fastac.

Peitattu siemen

Ruiskutusongelma vähenee, tai poistuu kokonaan, kun käyttää riittävän tehokkailla tuhohyönteisaineilla peitattua siementä. Peittauksella ei siis tarkoiteta Thiram peittausta, joka tehoaa vain sienitauteihin vaan kuorrutettua tehokasta hyönteisten torjuntaan tarkoitettua peittausta. Tällaista Combi-Coat peitattua siementä on syytä aina käyttää kun kirppojen kanssa on ongelmia. Hinta on hieman tavallista siementä kalliimpaa, mutta siementä tulee käyttää vähemmän. Annostus-suositus rehukaalilla on 2-3 kg/ha, tai jopa vähemmän jos kylvö- ja itämisolosuhteet ovat hyvät. Kokeneet viljelijät ovat oppineet käyttämään peitattua siementä, sillä sen käyttö kannattaa korkeammasta hinnasta huolimatta ja suurin hyöty on siinä, että sato varmistuu.

Alkusyksyllä kaaliperhosen ja joidenkin yökkösten toukat voivat tehdä tuhoaan syömällä täysikasvuisia kaalin lehtiä. Jos toukkia esiintyy niin paljon, että niistä on haittaa, niin on otettava ruisku esiin. Toukat eivät kuitenkaan yleensä tapa kasveja, sillä toukat koteloituvat melko pian ja syksyn säätkin viilenevät, jolloin tilanne rauhoittuu. Ongelma on usein paikallinen ja jossain riistapellossa toukat voivat nopeasti syödä lehdet harsomaiseksi niin, että kasvin kehittyminen pysähtyy siihen.

Tuholaistorjunta on aikaisin kylvetyllä rehukaalilla, rehurapsilla ja muilla ristikukkaisilla riistapeltokasveilla välttämätön toimenpide etenkin maan eteläosissa, jossa on viljelty rypsiä ja rapsia vuosikymmenien ajan ja hyönteiskanta on suuri.