Riistapellon kylväminen

Riistapellon kylvötalkoot Kihniössä

Kylvä riistapelto näiden ohjeiden mukaan

Muokkaa riistapelto kylvökuntoon toukokuussa samaan aikaan kun paikkakunnalla tehdään muutkin toukotyöt. Viimeistele ajo siten, että maan pinta tulee mahdollisimman tasaiseksi ja vältä traktorin pyörän pellon kulmiin käännöksissä tekemiä valleja. Se parantaa kylvötulosta ja tekee ruiskutustyön helpommaksi.

Jätä sitten pelto muokkauksen jälkeen rikkaruohottumaan noin kolmeksi  viikoksi, jona aikana siemenrikkakasvit itävät ja myös monivuotiset rikkakasvit, kuten juolavehnä, ohdake, valvatti, voikukkka  ja muut nousevat maan pintaan ja kasvattavat ensimmäiset lehtensä. Roundup tehoaa vain silloin kun aine ruiskutetaan vihreille lehdille.

Kun rikkakasvit ovat kasvaneet riittävän suureksi pelto ruiskutetaan glyfosaatilla. Suorita ruiskutus illalla tyvenellä säällä varoen huolella ruiskutesumun kulkeutumista peltoa reunustavaan kasvustoon, pensaisiin ja puihin. Ruiskute tehoaa tappavasti joutuessaan minkä tahansa kasvin vihreälle lehdelle. Aine ei tehoa lainkaan maan kautta, eikä myöskään myrkytä maata.

Kylvä maa heti ruiskutuksen jälkeen, vaikkapa samana päivänä siten, että maan pinta rikkoutuu mahdollisimman vähän. Suorakylvö on paras tapa kylvää.

Glyfosaattia sisältävän torjunta-aineen teho näkyy muutaman päivän kuluessa kasvien nuukahtamisena. Viimeistään kolmen viikon kuluttua ruiskutuksesta rikkakasvit ovat jo kokonaan ruskettuneet ja myös niiden juuret ovat kuolleet.

Tällä tekniikalla voi kylvää lähes minkälaiseen peltoon tahansa. Ohessa muutama kuva kylvöistä  metsäiseen maastoon, sekä suoraan glyfosaatilla ruiskutettuun kymmeniä vuosia viljelemättä olleeseen heinämaahan. Viimeisessä kuvassa näkyy kylvövantaan tekemä muutaman sentin syvyinen viilto, johon siemenet putoavat. Viillon pohjalla riittää sopivasti kosteutta siemenen itämiseen ja itävä taimi saa heti riittävästi valoa. Taimen noustessa pintaan rikkakasvit jo alkavat kuolla.

Suorakylvön ideana on, että  vannasterä leikkaa maahan viillon, johon siemen putoaa. Samanaikaisesti kun rikkakasvusto ruskettuu glyfosaattiruiskutuksen seurauksena, riistapeltokasvit itävät ja saavat sitten hyvän etumatkan myöhemmin itävia rikkakasveja vastaan. Vanhassa maassa ei yleensä ole paljoakaan siemenrikkakasveja, joten kasvu on silloin hyvää, kunhan lannoitus on riittävää.

Kylväminen tavanomaisilla koneilla

Riistapellon kylvämiseen soveltuvia käytöstä poistettuja kylvökoneita on maassamme lähes joka ladossa. Koneet pitäisi nyt vaan kaivaa esiin, putsata pölystä ja kunnostaa yhden, tai vaikkapa useammankin porukan riistapeltokoneeksi. Kahden metrin levyiseen koneeseen jätetään 6 kylvövannasta ja loput vantaat poistetaan kokonaan, samoin poistetaan kaikki lannoitevantaat. Kylvövantaat vaihdetaan suorakylvövantaisiin. Katso tuoteluettelo.

Lannoitevantaat on syytä poistaa koneen alta kokonaan, sillä ne toimivat kylvettäessä haravan tavoin ja keräävät mukaansa kaiken maassa olevan roskan. Lannoite ohjataan putkea pitkin kylvövantaan eteen siten, että se valuu suoraan maan pintaan. Vannas voidaan kiinnittää nippusiteellä siten, että lannoite valuu suoraan riville.

Kylvösyvyyden säätö tehdään esimerkiksi siten, että 20 mm paksu lauta asetetaan kylvökoneen pyörän alle tasaisella alustalla ja kylvövantaat säädetään tiukasti alustaa vastaan.

Kun käytetään jäykkiä suorakylvövantaita, niin kylvösyvyys on silloin 20 mm.

Miksi kylvö yleensä epäonnistuu ja ohjeet virheiden välttämiseksi:

1. Käytetään liikaa siementä. Lue lisää alla olevasta siemenmäärää koskevasta ohjeesta

2. Rikkakasvit valtaavat maan. Lue lisää kohdasta kasvinsuojelu.

3. Kirpat tuhoavat kasvuston. Lue lisää kohdasta kasvinsuojelu.

4. Annetaan liian vähän ravinteita. Lue lisää kohdasta lannoitus

5. Heikko kylvötekniikka. Lue lisää kylvötekniikkaa koskevista ohjeista

Suositeltava siemenmäärä

On hyvin vaikeata antaa tarkkoja ohjeita siitä miten paljon siementä kussakin tapauksessa pitäisi käyttää. Yleensä tiedetään montako siementä on grammasssa ja sen perusteella siemenmäärän voi laskea vaikkapa yhden siemenen tarkkuudella, mutta tämän perusteella annettu ohje on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä olosuhteet vaihtelevat todella suuresti.

Jokaisen pakkauksen päällä on annettu suositus kylvettävästä siemenmäärästä. Tämä suositus on sellainen, että sitä ei tulisi ylittää. Suositus on kohdallaan silloin kun olosuhteet siemenen itämiselle ovat joko normaalit, tai keskinkertaista hieman huonommat ja kylvötekniikka on sellainen kuin se nyt Suomessa keskimäärin on, eli lähes aina huono. Huonolla kylvötekniikalla tarkoitan sitä, että huomattava osa siemenistä  joutuu  maahan siten, että siemen ei kykene tuottamaan hyvää tainta. Usein siemen menee aivan liian syvälle, maa on liian pehmoista, tai siemen ei saa imettyä itseensä riittävästi kosteutta itääkseen. Mitä parempi kylvökone on ja mitä paremmassa kunnossa maa on, niin sitä tarkemmin voidaan tarvittava siemenmäärä laskea. Etiketissä annettu siemenmäärä on yleensä näistä syistä johtuen  hieman liian korkea. Suositeltua siemenmäärää ei myöskään pidä ylittää, elleivät kylvöolosuhteet ole normaalia heikommat.

Kysymys on siis paremminkin siitä miten paljon pakkauksessa merkittyä siemenmäärää voi kussakin kylvötapahtumassa pienentää. Hyvissä olosuhteissa ja hyvällä kylvökoneella suoritetussa kylvössä siemenmäärää voi pudottaa jopa puoleen.

Silloin kun itämisolosuhteet ovat suotuisat ja suurin osa kylvetystä siemenestä itää, niin taimia tulee yleensä liian paljon. Taimet kasvavat liian tiheässä, eivätkä pääse kehittymään normaalisti ja koko kasvusto menee pilalle. Ei siis koskaan voi ajatella niin, että pannaanpas rutkasti siementä, niin saadaan suurempi sato. Näin ei ole, vaan lukemattomien epäonnistuneiden kylvösten syynä on se, että siementä on mennyt liikaa. En muista kenenkään kertoneen, että riistapellon tekeminen epäonnistui siksi, että siementä meni liian vähän.

Kylvötyössä tulee ottaa huomioon myös rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjunta. Juuri tämän vuoksi suosittelemme myöhäistettyä kylvömenetelmää. Menetelmällä emme tosin voi saavuttaa maksimisatotasoa, koska kasvukausi lyhenee kylvöajankohdan viivästyessä. Lämpimänä syksynä kaalikasvit kuitenkin kurovat umpeen keväällä menetettyjä kasvupäiviä.

Oikealla kylvötekniikalla tarkoitetaan sitä, että asetetaan siemen maahan niin että se itää ja muodostaa elinkelpoisen taimen. Esimerkiksi kaalikasveilla tämä tarkoitta sitä, että siemen asetetaan 15 mm syvyyteen tiukkaa maapohjaa vasten ja peitetään sopivasti tiivistetyllä maalla. Lisäksi estetään, että rikkakasvit ja tuhohyönteiset eivät tapa kehittyvää tainta.

Siemenen laatu on nykyään lähes poikkeuksetta erittäin hyvää. Itävyys on laboratorio-olosuhteissa useimmilla kasvilajeilla reippaasti yli 90 %, joskus jopa täydet 100%. Itävyys on kuitenkin jotain aivan muuta silloin kun siemen on kylvetty maahan. Kaikki siemenet eivät idä, koska maa on liian kuivaa, tai liian märkää, tai siemen menee liian syvälle. Joskus on niin, että vaikka maa tuntuu mukavan kostealtakin, niin itse siemen ei sittenkään kykene imemään itseensä kosteutta sen ympärillä olevasta maasta, siemenen elintoiminnot eivät sen vuoksi lähde käyntiin ja siemen kuolee. Maa on myös keväällä usein aivan liian kylmää, eikä itämisen jo aloittanut siemen kykene kasvattamaan lehtiä maan pintaan saakka. Joskus maan pinta kovettuu rankkasateen jälkeen niin, että taimi ei pääse pintaan lainkaan, vaikka siemen itäisikin. Joinain vuosina voi tulla valituksia siitä, että ei yksikään siemen pellossa ole itänyt. Tällainen täydellinen taimikato johtuu lähes aina siitä että kirpat ovat ehtineet syödä itäneiden siementaimien kasvupisteet ennen kuin taimi on ehtinyt nousta edes maan pintaan ja muodostaa sirkkalehtiä.