Riistapellon lannoitus

Allaolevassa taulukossa on käytetty lannoitteena Kevätviljan Y 1 lannosta, jossa on typpeä 26%, kalia 2% ja fosforia 3%.

Lannoitussuositus
Vähimmäislannoitus
Lannoitetta
Typpeä
Fosforia
Lannoitetta
Typpeä
Fosforia
Riistapeltokasvi
kg/ha
kg/ha
kg/ha
kg/ha
kg/ha
kg/ha
Hirvi-Diana
380
99
7,6
190
49,4
3,2
Peura-Kauris-Diana
300
78
6
190
49,4
3,2
Moniv. Riistal. Diana
300
78
6
190
49,4
3,2
Fasaani-Diana
200
52
4
190
49,4
3,2
Auringonkukka
200
52
4
190
49,4
3,2
Rehukaali
380
99
7,6
190
49,4
3,2
Rehurapsi
380
99
7,6
190
49,4
3,2
Naattinauris
350
91
7
190
49,4
3,2
Rehunauris
350
91
7
190
49,4
3,2
Rehuturnipsi
350
91
7
190
49,4
3,2
Rehujuurikas
380
99
7,6
190
49,4
3,2
Rehuöljyretikka
300
78
6
190
49,4
3,2

Kaikenlaisessa maassa kasvaa aina jotain, on se sitten hapanta kuin rahkasuo tai emäksistä kuin vanha juurikasmaa. Jos riistapelloksi raivataan metsäistä joutomaata, esimerkiksi suopeltoa, tai kylvetään ojan penkalle rehukaalia, niin melko varmasti kummassakin tapauksessa maa on liian hapanta, mikä aiheuttaa sen, että niissä ei hyvästä lannoituksesta huolimatta kasva juuri mitään. Ph-lukema suomaassa, jota ei koskaan ole viljelty on usein alle 3 ja Ph-lukeman tulee olla vähintään 4, jotta edes jotain kasvaisi.

Jos maan pH-lukema on 5, niin lannoitteet, joista fosfori on tärkein, pysyvät vielä kohtuudella vesiliukoisessa muodossa ja näin kasvien käytettävissä. Jos maa on tätä happamampaa, eli pH on 4 tai vielä sen alle, niin kasvu pysähtyy ja rehukaalin lehdet tulevat violetin värisiksi. Tämä johtuu siitä, että maassa oleva fosfori ei liukene enää veteen, eikä näin ollen pääse veden mukana kasvin lehtiin.