Riistapellon muokkaus

Käsitys riistapellon muokkauksesta on hyvää vauhtia muuttumassa, siitä yksinkertaisesta syystä, että viljelymaata ei enää lainkaan tulisi muokata.

Kuvassa vasemmalla  ruispelto puitiin edellisenä iltana  ja seuraavana päivänä  pelto jo kylvettiin syysvehnällä ilman, että maata mitenkään puinnin jälkeen muokattiin.

Puhdasoppiseen suorakylvöön siirtyminen edellyttää, että käytettävissä on kunnollinen suorakylvökone, siis sellainen, joka kykenee leikkaamaan muokkaamattomaan sänkimaahan oikean syvyisen kylvövaon. Yleisempää kuin puhdas suorakylvötekniikka on, että maan pinta ajataan rikki sänkimuokkauskoneella ja pelto kylvetään seuraavana keväänä.

Yleistä kaikissa suorakylvökoneissa. merkistä riippumatta on, että kone on suuri ja hyvin raskas, eikä tällaisia koneita voi metsäteitä pitkin siirtää etäämmällä oleville riistapelloille.

Normaalia on kuitenkin, että riistapelto muokataan perinteisin konein ja menetelmin keväällä. Pelto kynnetään syksyllä, tai keväällä ja äestetään kylvökuntoon. Uutta on kuitenkin se, että kylvöä ei suoriteta vielä toukokuussa vaan maa jätetään muokkauksen jälkeen koskemattomaksi noin kolmen viikon ajaksi. Tänä aikana yksivuotiset rikkakasvit ehtivät kasvaa melko suuriksi ja myös monivuotiset rikkakasvit, kuten juolavehnä, ohdake ja valvatti nousevat maan pintaan ja alkavat kasvaa. Kesäkuun puolessa välissä maa ruiskutetaan glyfosaatilla ja kylvetään vaikkapa samana päivänä. Näin rikkakasvit pian ruskettuvat ja riistapeltokasvit saavat kasvaa vapaasti.  Myös hyönteistuhot ovat kesäkuun lopulla vähäisemmät kuin toukokuussa.

Viljelemättömän maan muokkaus

Usein riistapelloksi valitaan jokin vanha niitty, joka jo vuosia on ollut poissa viljelyksestä. Tällaisessa tapauksessa pitäisi varata edellinen kesä pellon kuntoon saattamiseksi, jolloin perusparannustyöt tehdään kesän pitkinä iltoina ja kylvö riistapelloksi tapahtuu vasta seuraavana keväänä.

Ohje tällaisessa tapauksessa on, että pelto ruiskutetaan glyfosaattipitoisella aineella, mieluiten kesäkuun lopulla kun vanha ruohokasvusto on päässyt täyteen mittaan ja edelleen kasvaa rehevästi. Ruiskutus voidaan tehdä myöhemminkin kesällä, tai syksyllä. On muistettava, että glyfosaatti tehoaa vain kasvin vihreälle lehdelle ruiskutettuna. Jos jokin rikkakasvi on syksyn mittaan jo vaikkapa pudottanut lehtensä, tai lehdet ovat muusta syystä ruskettuneet, niin kasvin juuri ei kuole glyfosaatti-ruiskutuksesta. Kolmen viikon kuluttua ruiskutuksesta pelto on muuttunut kokonaan ruskeaksi ja se voidaan kyntää.  Kun maa syksyllä on kostea se on hyvä äestää niin, että pahimmat epätasaisuudet saadaan pois. Samalla maan voi kalkita ja peruslannoittaa. Jos monivuotisia rikkakasveja alkaa paikoin kasvaa aiemmasta ruiskutuksesta huolimatta, niin ne voidaan poistaa uudella täsmäruiskutuksella suoraan rikkakasvipesäkkeisiin. Maan voi hyvin laittaa jo edellisenä kesänä, tai syksynä kylvökuntoon, jolloin keväällä ei tarvitse enää kuin ajaa joustopiikkiäkeellä pintaa pitkin n. kahden- kolmen sentin syvyyteen. Näin kosteuskin säilyy maassa pidempään.