Hirvelle suositeltavat riistapeltokasvit
Hirvi on suuri eläin ja se tarvitsee paljon ravintoa. Normaalioloissa hirvi saa kuitenkin ravintonsa kokonaan luonnosta, mutta metsästyksen onnistumisen kannalta suurisatoinen riistapelto on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä. Ensimmäiseksi haukku lähtee käyntiin juuri riistapellon laitamilta, jossa hirvet mielellään majailevat. Samoin ajojahdissa tuoreet jäljet löytyvät parhaiten läheltä riistapeltoa ja passiketjussa alkaa pian säpinät.
Hirvi-Diana on seos, jossa on rehukaalia, rehurapsia ja talvirehurapsia. Seoksessa tasataan eri lajikkeiden kasvuominaisuuksia ja pienennetään epäonnistumisen riskiä. Kun kasvuolosuhteet ovat hyvät niin seoksessa oleva uusi rehukaalilajikke Grampian näyttää kasvuvoimansa ja sato voi nousta jopa yli 100 tonniin hehtaarilta. Talvirehurapsilajike Mosa-00 on erukahappovapaa ja siksi erittäin maittava rapsilajike, joka myös kestää erinomaisesti pakkasta. Rehurapsi itää nopeammin ja varmemmin kuin rehukaali ja riistapelto onnistuu siksi myös silloin, kun olosuhteet rehukaalin kasvun kannalta ovat huonot. Onnistuaksen hyvin on Hirvi-Diana aina kylvettävä mahdollisimman hyvään maahan ja maa on lisäksi lannoitettava hyvin. Mielellään myös kalkittava. Typpeä tulee antaa vähintäin 100 kg/ha ja mielellään vielä enemmän. Siemeniä kylvetään hehtaarille 3-4 kg. Peitattua siementä hieman vähemmän, eli 2-3 kg/ha. Riviväli 50-60 cm, kylvösyvyys 2-3 cm. Kirppatuhot ovat nykyään hyvin yleisiä ja kaalin taimet syödään jopa enennkuin taimet ovat nousseet pintaan, jolloin ei ruiskutuskaan auta. Kun kylvö tapahtuu kesäkuun loppupuolella kirppatuhot ovat pienemmät japahoilta tuhoilta yleensä vältytään.
Monivuotinen Riistalaidiun-Diana sisältää puna-apilaa ja alsikeapilaa ja valkoapilaa. Syksyllä rehevä apilakasvisto onkin kaikenlaisen riistan herkkua. Lisäksi seos sisältää nurminataa, monivuotista raiheinää, timoteitä ja myös ruokonataa. Ruokonata on hyvä rehukasvi siksi, että se pysyy vihreänä koko talven ajan ja keväällä se lähtee kasvamaan muita ruohokasveja aikaisemmin tarjoten tärkeätä viherravintoa kantaville hirvieläimille. Monivuotinen Riistalaidun Diana kasvattaa erinomaisen heinän seipäälle laitettavaksi talviruokintaa varten.
Rehukaali on paras kaikista riistapeltokasveista hirvelle, mutta sen viljely on vaikeata ja viljelyn epäonnistuminen pilaa usein suuret odotukset. Rehukaalin itäminen ja kasvuun lähtö on hidasta ja siksi rikkakasvit peittävät nopeasti pienet kaalin taimet alleen. Lisäksi rehukaali on varhain keväällä erittäin altis myös tuhohyönteisten totaaliselle tuholle. Rehukaali vaatii kasvaakseen rehevästi voimakkaasti lannoitetun maan hyvärakenteisen maan ja runsaan typpilannoituksen. Maan laadun tulee mieluiten olla savipitoista hyvin salaojitettua maata. Helposti kuivuva hiekkamaa ei sovellu rehukaalille. Siemenannostus 3-4 kg/ha. peitattua siementä 2-3 kg/ha. Peitatun siemenen käyttöäs suositellaan, sillä siemenkustannus on silloin melkein sama kuin normaalisiemenellä, koska siementä on käytettävä vähemmän liian tiheän taimimäärän välttämiseksi.
Rehurapsi muistuttaa kasvutavaltaan hyvin paljon rehukaalia, mutta sillä on ohuempi ja matalampi runko ja kevyemmät lehdet. Rehurapsia on helpompi viljellä kuin rehukaalia, sillä se itää nopeammin. Sen maittavuus on kuitenkin rehukaalia heikompi. Ensimmäisten pakkasten jälkeen maittavuus kuitenkin paranee. Hyvin kasvaessaan rehurapsi antaa suuren sadon. Siemenannostus 4 kg/ha.
Naattinauris on yksi parhaista riistapeltokasveistamme, sillä sitä on helppo viljellä, kasvusto kehittyy nopeasti ja kasvi antaa suuren sadon. Lisäksi naattinauris kestää hyvin myös huonoja syys-säitä ja myös pakkasta. Maittavuus on erinomainen. Naattinauris on erityisen suosittu maamme pohjoisemmissa osissa, juuri nopean kasvunsa vuoksi. Juhannuksen jälkeenkin kylvettynä sato ehtii kehittyä suureksi. Lehdet kasvavat ruusukkeina pysyen hyvin pystyssä. Juuri kasvaa parhaimmillaan suuren porkkanan kokoiseksi, mutta sekin maistuu kaikille hirvieläimille. Annostus 2 kg/ha.
Rehunauris on naattinauriin lähisukulainen, mutta kasvattaa suurikokoisen juuren runsaan lehdistön sijaan. Suuri osa juuresta kasvaa maan pinnan päällä, joten kaikki hirvieläimet voivat helposti niitä pureskella ja kaivella lumen alta. Kasvusto kehittyy nopeasti. Juuren malto on valkoinen ja maukas. Pakkasen kestävyys on melko hyvä. Annostus 2 kg/ha.
Turnipsi on ikivanha rehukasvi. Se on läheistä sukua lantulle, mutta kehittyy sitä nopeammin. Käyttämämme lajike on nimeltään Massif ja se kasvattaa pyöreähkön lantunmuotoisen juuren, jonka malto on hieman kellertävä ja sillä on lantun maku. Lehdistö on melko vaatimaton ja se ränsistyy myöhemmin syksyllä. Turnipsin kuiva-ainepitoisuus on rehunaurista korkeampi ja siksi se säilyy paremmin maassa syksyllä ja myös talvella lumen alla. Peurat kaivavat mielellään jäätyneitä juuria lumen alta koko talven ajan. Turnipsi kestää hyvin myös aumausta. Siemenannostus 2 kg /ha . Liian tiheä kasvusto on harvennettava.
Rehusokerijuurikas on osoittautunut aivan erinomaiseksi riistapeltokasviksi hirvelle ja myös peuralle. Rehusokerijuurikas kasvattaa korkeamman ja maittavamman naatin kuin tavallinen sokerijuurikas. Lisäksi rehusokerijuurikkaan juuri kasvaa pääosin maan päällä, kuten kuvassa näkyy, kun sokerijuurikkaan juuriosa taas kasvaa lähes kokonaan maan alla. Kun maa jäätyy ei sokerijuurikasta enää eläin voi hyödyntää. Ennen maan jäätymistä juurikkaat nostetaan luonnollisesti masta ja viedään sitten sokeritehtaalle hirvien ulottumattomiin. Peltoon jää noston jälkeen vain lehden ja juuren rippeitä, jota sitten syksymmällä käydään syömässä. Rehusokerijuurikas voi sitävastoin jäädä maahan ja jatkaa kasvuaan myöhäiseen syksyyn, jolloin rehevä naatti ja suuret juuret antavat suuren ja rvintorikkaan sadon. Kylvöä helpottaa se, että siemen on pilleröityä ja voidaan kylvää samalla koneella ja asetuksilla kuin sokerijuurikas. Huonoon maahan ei rehusokerijuurikasta tosin kannata kylää. Paras maa on entinen sokerijuurikasmaa, jossa on runsaasri ravinteita. Samat rikkakasviaineet kelpaavat kuin sokerijuurikkaalle. Pilleröityjä siemeniä kylvetään 6 kg/ha.
Rehuöljyretikka poikkeaa muista riistapeltokasveista siinä, että se kylvetään vasta heinäkuun lopulla. Tämän vuoksi se soveltuu hyvin aikaisemmin tehtyjen kylvöjen paikkauskylvöön, sekä sellaisten lohkojen kylvöön, joita ei ole voitu, tai ehditty keväällä kylvää. Siemen itää muutamassa päivässä ja kasvusto peittää nopeasti maan pinnan. Myöhäisellä kylvämisellä pyritään siihen, että rehuöljyretikka kukkii jahdin alkaessa. Kasvusto kestää huonosti pakkasta ja lakoutuu myöhemmin syksyllä. Latvukset ja kukat maistuvat kuitenkin niin hirville kuin peuroillekin. Siemenannostus 10-15 kg/ha.
Kauraseokset Tavallinen kaura on todennäköisesti eniten käytetty riistapeltokasvi hirvelle. Kauran viljely onnistuu, myös huonoina vuosina ja huonokuntoisella maalla. Omavaraista siementä ja sopivia helppokäyttöisiä kylvökoneita löytyy joka talosta ja viljely on tuttua puuhaa. Kaura antaa kuitenkin varsin vaatimattoman rehusadon ja se riivitään pellosta muutamassa päivässä. Rehusadon määrää ja pellon hyötyaikaa voidaan kuitenkin helposti parantaa kylvämällä vaikkapa käsin maan pintaan ennen kauran kylvöä naattinauriin ja rehunauriin siementä kuten kuvassa on tehty. Annostus: kauraa 180 kg/ha ja nauris-seosta 1-2 kg/ha.